Tampereella järjestetyn Elämystalousfoorumin tunnelmia
Tampereen kaupungin kulttuurin kehittämishankkeiden ja Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026:n yhdessä järjestämä Elämystalousfoorumi keräsi torstaina 9. helmikuuta Tuulensuun Palatsiin 250 osallistujaa. Paikalla oli paitsi kulttuurialan ammattilaisia, myös osallistujia muun muassa kunnista, puolueista, yrityksistä ja kulttuurin edunvalvontaorganisaatioista.
Tapahtuman striimin ääreen parkkeerasi päivän aikana yhteensä 640 katselijaa. Tallenne päivän ohjelmasta on katsottavissa torstaihin 23.2. saakka ohjelmasivulta:
Elämystalousfoorumi tuo 9. helmikuuta Tampereelle luovien alojen ammattilaisia ja puolueiden johtoa keskustelemaan tulevaisuudesta – Operaatio Pirkanmaa
Artikkelin pääkuvassa tilaisuuden juontajat, Tampereen kaupungin kulttuurijohtaja Juha Ahonen sekä kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki. Foorumin käynnisti Folk Extremen Kalevalasta inspiraationsa hakeva, livesäestetty lyhytelokuva sarjasta ”We Runed”. Elokuva on nähtävissä tilaisuuden tallenteessa.
Valokuvat: Laura Happo – Tampereen kaupunki, lukuunottamatta Ilkka Hynnisen kuvaa, jonka otti Elina Uusitalo.
Tampereen kaupungin sivistyspalvelujen palvelualueen johtaja Lauri Savisaari avasi tilaisuuden puhumalla toimialan mittavista talous- ja työllisyysvaikutuksista. Hän muistutti, että elämystaloudessa on kuitenkin kyse lopulta ihmisten perustarpeiden tyydyttämisestä.
”Myös itsensä toteuttaminen, yhteisöön kuuluminen ja elämyksellisyys voidaan ja pitääkin nähdä perustarpeina, joiden tyydyttäminen on myös yhteiskunnan vastuulla. Tietyllä tavalla kyse on myös kulttuurin ja tapahtumateollisuuden huoltovarmuudesta Suomessa. Huolehtimalla elämystalouden ekosysteemin toimintaedellytyksistä turvaamme myös suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta”, Savisaari totesi.
Piia Rantala-Korhonen, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja piti puheenvuoron otsikolla ”Kulttuurin aika on nyt ja aina – ja etenkin 2026”, jolloin Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 on valokeilassa.
Rantalan mukaan kaikki kulttuurialan ammattilaiset haluavat olla rakentamassa parempaa tulevaisuutta Suomeen, Eurooppaan ja koko maailmaa, mutta tulevaisuuden ongelmia ei ratkota vanhentuneilla työkaluilla.
”Poliittisilla päätöksillä voidaan varmistaa, että kulttuurialan potentiaali pääsee realisoitumaan, taiteilijat pystyvät elämään työllään ja saamme luovuuden mukaan yhteiskunnan kaikille sektoreille”, Rantala sanoi ja kuulutti ottamaan kulttuuripolitiikan vahvasti mukaan vaalikeskusteluihin keväällä.
Kulttuuripoliittisen vaalikeskustelun moderaattorina toimi Kulta ry:n Rosa Meriläinen (kuvassa vasemmalla). Seuraavana kuvassa keskustelijat Minna Minkkinen (vas.), Iiris Suomela (vihr.), Wilhelm von Nandelstadh (rkp.), Karoliina Kähönen (liik.), Maria Asunta (ps.), Jouni Ovaska (kesk.), sekä Pia Viitanen (sd.) ja Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Lisäksi osan aikaa keskustelussa mukana oli myös Riitta Kuismanen (kd.), joka ei ole kuvassa.
Keskusteluissa pohdittiin, minkälainen on kulttuurin ja luovien alojen rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa, kuinka voimme pitää huolta luovien alojen toimintaedellytyksistä ympäri Suomen, tai minkälaista innovaatio- ja osaamispolitiikkaa tarvitaan, jotta elämystalous kukoistaa. Suuria näkemyseroja panelisteilla ei ollut, mutta yhdenmielisyyttä kyllä kulttuuribudjetin kasvattamistavoitteesta sekä siitä, että luovista aloista ja elämystaloudesta tulee tehdä kasvun veturi Suomessa.
Iltapäivän avauspuheenvuorossa tulevaisuustutkija Ilkka Halava maalaili elämystalouden ja työn tulevaisuutta. Hän puhui siitä, kuinka planeettakestävyys luo viitekehyksen ihan kaikelle seuraavien vuosikymmenten aikana. Tähän liittyy paljon murroskohtia, jotka haastavat nykyisen kaltaiset työmarkkinat ja suuruuden ekonomian.
Suunnassa, jota kohti kuljemme, on Halavan mukaan tarvetta inspiroiville yhteisötiloille. Sillä missä yksin tehtävä työ toteutetaan, ei ole merkitystä, mutta yhdessä toimimiseen tarvitaan luovaa ja houkuttelevaa työmaisemaa. ”Pakotetut yhteisöt eivät toimi, vaan arvoverkko kootaan erikseen luovilla aloilla jokaista tapahtumaa varten”, hän maalaili. Projekteista tulee eräänlaisia energian houkutteluvälineitä, joilla pyritään luomaan jotain kokoansa suurempaa.
Halava muistutti, että suomalaisten tekemät työtunnit eivät tule kasvamaan, vaan ihmiset tulevat tekemään valintoja nimenomaan merkityksellisyyden kautta. Uudet sukupolvet tulevat luomaan aivan uudenlaisia narratiiveja ja hakemaan itselleen aktiivisia tuottamisen rooleja. Jokainen aktiivisen tuottamisen roolin valitseva henkilö on myös artisti, joka haluaa liittyä elämyksiin.
Halava puhui myös siitä, kuinka Suomi on täynnä tarinoita, joita ei osata hyödyntää: ”Muuttotappiokunnistakin häviää ensimmäisenä tarinat, sen jälkeen muuttovirta kulkee pois.”
Luovien alojen henkinen infra -osuutta moderoi TAMK:n lehtori Carolina Pajula (ensimmäinen vasemmalta). Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen johtaja Marjo Mäenpää esitteli uuden taiteen ja kulttuurin barometrin uunituoreita tuloksia. Lisäksi aiheesta keskustelemassa olivat säveltäjä-muusikko Anna-Mari Kivimäki, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Karoliina Huovila ja Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen.
Keskustelu pohjautui barometrin ”taiteilijan työ ja työterveys” -osioon, jonka mukaan huolestuttavan suuri osa taiteen tekijöistä kokee suurta psykososiaalista kuormitusta. Pahoinvoivissa ryhmissä korostuu erityisesti nuoret taiteilijat ja naiset. Lisäksi haasteita aiheuttaa etenkin sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat, jotka ovat useille hyvin haastavia ilman suoraa palkkatyösuhdetta. Keskustelussa kuulutettiin muun muassa työlainsäädännön joustavuuden ja sen ymmärryksen perään, että luovilla aloilla toimivilla voi olla monta statusta päällekkäin – tämä tilanne ei saisi aiheuttaa ongelmia taiteen tekijöille.
Pirkanmaan kulttuuripankin julkinen lanseeraus tapahtui TAMK:n Tuottajapankki-hankkeen projektipäällikkö Susanna Ihanuksen ja Tampereen kaupunkikulttuuriyksikön johtavan koordinaattorin Anna Szalayn toimesta. Osoitteessa www.kulttuuripankki.fi toimiva palvelu on maksuton alusta, jolle kulttuurin tekijät voivat tuotteistaa palvelunsa. Nyt kulttuuripankista palveluja voivat tilata kaikki kulttuuri- ja taidepalveluja tarvitsevat tahot paikkakunnasta riippumatta. Tilaajina voivat toimia kunnat, hyvinvointialueet, yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt. ”Kulttuuripankki kohtauttaa kulttuurintekijät ja tilaajat, lisää kulttuurin saatavuutta ja monipuolista käyttöä”, sanoo Szalay.
Ilkka Hynninen puhui siitä, kuinka kirjallisuus, kulttuurihistoria, filmiteollisuus ja matkailu voivat kietoutua yhteen menestyksekkääksi elämystuotteeksi. Kaiken keskiössä on Hynnisen mukaan tarinat, ja niihin tulisi taloudenkin näkökulmasta suhtautua tosissaan. Tarinankerronnan tavat muuttuvat kuitenkin nopeammin kuin koskaan, ja näissä murroskohdissa on hänen mukaan mahdollisuuksia päästä mukaan muuttamaan peliä.
Video on selvästi voittava muoto ja se synnyttää monistettavia ilmiöitä, joita voi jalostaa monenlaisiksi elämystuotteiksi. Näissä piilee suuria mahdollisuuksia luoda myös isoja virtoja. Hynninen puhui myös siitä, kuinka 360-ajattelu mahdollistaa menestystarinoita, esimerkkinään Seppo Jokisen menestysromaaneihin perustuva televisiosarja Koskinen.
Minkälaisia resursseja kulttuurimatkailun vetovoiman kasvattamiseen tarvitaan? Aiheesta keskustelivat Visit Tampereen kestävän matkailun kehittämispäällikkö Matti Pollarin johdolla (kuvassa vasemmalla) Serlachius-museoiden palkitun Taidesaunan saunatonttu, museojohtaja Pauli Sivonen sekä arvostetun ”European Region of Gastronomy” -tittelin vuodelle 2024 voittaneen Saimaan hankejohtaja Sari Kaasinen.
Keskustelussa puhuttin matkailun tiekartoista ja siitä, kuinka palvelut – kuten Outdoor Express -bussikuljetukset Pirkanmaan luontokohteisiin – olisivat monistettavissa Järvi-Suomeen. Sivonen ja Kaasinen puhuivat autenttisuudesta ja identiteetin merkityksestä matkailuelinkeinolle. Erityisesti paikallisylpeyden nostaminen nähtiin tärkeänä vetovoimatekijänä. ”Lumovoima synnyttää tarinoita ja uusia elinvoimanäkymiä”, totesi Kaasinen.
Keskeisten kulttuuritilahankkeiden tuoreista kuulumisista kertoi Tampereen kaupungin kulttuurin kehittämispäällikkö Jaakko Laurila. Hänen mukaansa kulttuuritilojen kehittämisessä on kyse vahvasti myös kaupunkikehittämisestä. Hän kertoi Tampereen kaupungin elämysalueista, joita ovat muun muassa keskustan Kulttuurikehä-projekti, Hiedanranta, Hakametsän Sport Campus ja Nekalan kulttuurikeskus. Laurila muistutti, että hyvinvointi, elinvoima ja pitovoima kaupungille syntyy nimenomaan kohtaamisista – ja kaikkien kaupunkikehittämishankkeiden tulee olla mukana luomassa aktiivisesti paikkoja kohtaamiselle.
Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden apulaispormestari Matti Helimo (kuvassa vasemmalla) oli luovuttamassa vuoden 2022 kulttuuriteko -palkinnon, jonka sai Ikurin jääveistospolku. Polun toteutuksesta vastaa urheiluseura Ikurin Vire. Palkintoa olivat vastaanottamassa Ikurin Vireen puheenjohtaja Timo Ahonen sekä veistäjä Olavi Laine.
Tampereen kaupungin tiedote palkinnosta.
Yleiskuva salista, lavalla Ilkka Halava.
Tilaisuuden päätteeksi yhteiskuvaan kokoontui suurin osa Elämystalousfoorumin suunnittelutiimiä niin Tampereelta kuin Oulusta.
